Italiassa on lounasaika klo 12-15, sitten ravintolat ovat kiinni yleensä klo 19 asti, jolloin alkaa päivällisaika. Päivällistä tarjoillaan monissa ravintoloissa klo 23 asti. Kyllähän sitä kaikenlaista pientä syötävää saa koko päivän bistroista ja kahviloista, mutta oikeaa ruokaa tarjoillaan vain tiettynä aikoina.
Olemme tavallisesti syöneet lounaan ravintolassa tai haukanneet vain jotain pientä ja valmistaneet itse iltaruuan. Ravintolassa syöminen on kallista, koska pöydän kattausmaksu voi olla 6€/hlö eli kahdelta 12€! Ravintolahinnat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta lisukkeista maksetaan erikseen. Esim. pääruoka 15€ + vihannekset/perunat 4€ + kattausmaksu 6€ = 25€. Siihen vielä juomat päälle ja vaikka kahvi/jälkiruoka, ei todellakaan jokapäiväistä ravintolasyömistä meillä.
Pizzat ovat myös samassa hintaluokassa Suomen kanssa, mutta ah, se maku. Miten niin yksinkertaisista aineista saadaan niin hyvää! Kunnon pizzoja saa yleensä vasta illalla. Kiviuunia ei lämmitetä silloin tällöin. Se lämmitetään ennen päivällisaikaa ja on sitten koko illan kuumana.
Kahvin italialaiset siemailevat tiskin ääressä seisoen. Pöytään tarjoiltu kahvi on paljon kalliimpaa kuin tiskillä juotu. Turistit istuvat ja paikalliset seisovat, syynä on siis muukin kuin kohteliaisuus.
 |
| Piazzale Michelangelico, Daavid (kopio) |
 |
| Piazzale Michelangelico |
 |
| Duomo |
 |
| Medicien kappeli |
Perjantaina matkustimme junalla Firenzeen - tai oikeammin melkein Firenzeen. Campo di Marten rautatieasema, jonne Pontassieven juna tuli, sijaitsee tosi kaukana keskustasta. Sieltä jatkoimme opastuksen mukaan bussilla no 12 keskustaan, ihan Uffizin viereen Arno-joen rantaan. Bussiliput saimme mukavasti tupakkakaupasta ja ostimme myös paluuliput. Tähän saakka kaikki hienosti. Katselimme kaupunkia ja vierailimme Medicien kappelissa tuijottamassa uskomattoman upeita kalleuksia. Kävelimme Galileo-museossa ihmettelemässä ihmisen taitoa ja viisautta keksiä mitä taidokkaampia ja tarkempia mittauslaitteita sekä astronomiaan ja painovoimaan liittyviä vempaimia. Kaikki vielä hyvin ja aurinko paistoi.
Tuli aika lähteä takaisin Pontassieveen. Meillä oli jo paluumatkalle maksetut liput Campo di Marten rautatieasemalta. Mistähän lähtisi bussi no 12 sinne? No ei mistään, kukaan ei tiennyt. Se siis ilmestyy tyhjästä Campolle ajaakseen keskustaan tai vaihtaa numeroa kuten eräs Helsingin ratikkalinja. Päärautatieasemalla, Stazione centralella, ei tiedetty busseista mitään, mutta eräs virkailija arveli sen olevan bussi no 13. Ei löytynyt, kysyimme monilta, kukaan ei tiennyt. Meille neuvottiin bussi no 17 ja sellainen löytyi. Varmistimme vielä toiselta henkilöltä, että bussi pysähtyy varmaan Campo di Martella, "si, si" vastattiin. Ei pysähtynyt, istuimme kolme varttia bussissa todetaksemme, että olimme palanneet samaan paikkaan ja katselleet puoli Firenzeä bussin ikkunasta. No, liput maksoivat vain 1,20€/kpl.
Sitten ostamaan uusia lippuja kun entiset oli pyöräytetty loppuun. Päärautatieaseman tupakkakauppa ei myynyt bussilippuja, mutta lippuluukulla 8 myytiin myös niitä, paitsi että oli jono. Odotimme parikymmentä minuuttia, ystävällinen hymyilevä virkailija tarjosi taas bussia no 13, jota ei siis ollut lähimaillakaan. Toinen sanoi vierestä, että no 11 menee Campolle ja hymyili kauniisti. Ei ollut ihan varma missä pysäkki oli. Bussipysäkki löytyi, mutta linjalta ei löytynyt meidän pysäkkiämme. Kysyimme taas muilta, kukaan ei tiennyt.
Soitin vuokraemäntä Mauralle, hän sanoi, että bussi on toivotonta touhua, tulkaa junalla. Ensin pitää ottaa Arezzoon vievä juna ja varmistaa, että se pysähtyy Campolla ja vaihtaa siellä Pontassieven junaan. Sanoin, että meillä on maksetut junaliput vasta Campolta alkaen. "No problem, nouskaa vain junaan ja vaihtakaa Campolla".
Teimme niin ja odotimme Campolla yli puoli tuntia junaa, joka oli vartin myöhässä. Olimme lähdössä Firenzen keskustasta n. 17.30. Pontassievessä olimme klo 21.15. Alle puolen tunnin matka kesti siis 3 tuntia ja 45 minuuttia. NYT meillä on hyvät juna-aikataulut.
Seuraavalla kerralla kirjoittelen Chiantin alueen serpentiiniteistä ja uskomattoman kauniista maisemista. Se oli hyvä reissu - omalla autolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti