Emme ole oikein lämmenneet Firenzelle. Keskusta on suppealla alueella ja nähtävyydet on pian katsottu ainakin ulkoapäin. Toki vietimme Uffizissa 5 tuntia kevyesti. Valtavien turistimäärien vuoksi hinnat ovat korkeita eikä keskiverto italialainen varmaan keskustan ökyliikkeistä vaatteitaan osta. Tavallisten ihmisten ostospaikat löytyvät sivummalta ja rautatieaseman läheisyydestä. Ydinkeskustassa emme ole nähneet kuin merkkiliikkeitä.
Kävimme itsekin merkkivaateliikkeiden outlet-alueella Sammezzanossa, kun tarkoituksena oli vierailla siellä sijaitsevassa linnassa ja puutarhassa. Linna olikin valitettavasti laittanut lapun luukulle pysyvästi. No, eikun Pradan, Guccin, Givenchyn ja kumppaneiden "halpoja" tuotteita tutkimaan. Joopa joo, hinnat siis noin 300€ - ääretön! 300 eurolla olisi saanut ruman Monclerin toppaliivin, ei tullut kauppoja, mutta kävin Guccin kahvilan vessassa. Ei ollut kummoinenkaan elämys. Ystävälliset pukumiehet kuitenkin availivat ovia ja hymyilivät naiselle, jolla oli 19 euron mekko. Ostoksilla oli paljon japanilaisia lökävaatteisiin pukeutuneita leidejä, ainoa ero minuun oli kai heidän olkapäillään keikkuvat Chanelin ja Pradan laukut.
Firenzen kadut ovat kapeita ja ahtaita ja liikenneruuhkat järkyttäviä puhumattakaan autojen ohi joka puolelta suhahtavista skoottereista. Paikallisista autoista tuntuu myös puuttuvan vilkku kokonaan. Etuajo-oikeus on pelkkä vitsi, STOP-merkin takaa tullaan eteen ihan pokkana. Juu, olemme kuitenkin ajaneet Firenzessä, hengissä selvittiin vaikkei aina siltä vaikuttanut. Kävimme autolla Piazzale Michelangiololla, josta on komea näkymä yli Firenzen. Aukiolla on kopio Michelangelon Daavid-patsaasta. Vaikkei aukio olekaan enää varsinaista keskusta-aluetta, niin liikennemäärät ovat hurjia.
Tässä on myös pakko mainita liikenneympyrät, joita on paljon ja kaikkialla. Firenzen liikenneympyrät ovat aivan omaa luokkaansa. Siinä kun kyttäät navigaattorin ajolinjaa ja siinä ajavaa pientä autoa ja lasket liittymiä, menet aivan sekaisin kun ympyrästä erkaneekin erinäisiä "kinttupolkuja" sinne tänne, eivätkä ne ole mitään liittymiä. Isoissa liikenneympyröissä on vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja viittoja on yleensä niin monta allekkain, ettei niitä edes ehdi lukea.
Maaseudulla tiet kulkevat pikkukaupunkien ja kylien läpi ja melkein kaikki risteykset ovat liikenneympyröitä. Niitä on suunnilleen kahden, kolmen kilometrin välein. Jos hyvin käy, saattaa pystyä ajamaan jopa 10 km ilman yhtään ympyrää, mutta se on jo luksusta. On ympyrä kuitenkin parempi kuin valoissa seisominen, paitsi siis Italiassa. Ympyrään tullaan Euroopan omistajan tavoin ja usein siinä ajavat joutuvat väistämään ja jarruttelemaan. Liikennevalot hillitsevät täälläkin pahimpia kaahailijoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti